Venäjänkielisten hyvinvointi ja syrjintä Suomessa

VTT, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti tutkii syrjintää

VTT, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti on ollut toteuttamassa tutkimusta ”Venäjän- ja vironkielisten maahanmuuttajien syrjäytyminen ja integraatio Suomessa” (ks. myös K. Liebkind, S. Mannila, I. Jasinskaja-Lahti, M. Jaakkola, E. Kyntäjä & A. Reuter (2004), Venäläinen, virolainen, suomalainen (Gaudeamus). Ulkomaan kansalaisia oli v:n 2003 lopussa 107 003 (2 % väestöstä). Monet maahanmuuttajataustaiset asukkaat olivat kuitenkin jo saaneet suomenkansalaisuuden. Venäjältä (ml.
Neuvostoliiton passin säilyttäneet) saapuneita oli 24 998, Virosta 13397. Tutkimusaineisto (kerätty v. 2000-2001) muodostui 3595 maahanmuuttajasta (vastauspr. 51%).

Työtoverit kiusaavat
Venäjän- ja vironkielisistä maahanmuuttajista yli 40% oli kokenut työnhaussa työsyrjintää. Työpaikkakiusaamista oli kokenut yli 25%. Kiusaamista harjoittivat työtoverit. Etninen tausta esti työssä ylenemisen enemmän kuin joka viidennen mielestä. Noin 35% oli kohdannut jokapäiväisessä ympäristössään solvauksia, tönimistä ja muuta arkielämän rasismia. Enemmän kuin joka viides oli kohdannut naapureiden taholta rasismia.
Noin 20% oli kohdannut asunnon hankinnassa rasismia: vuokralaisen valinnassa etninen tausta häiritsi, pankista oli myös vaikea saada lainaa. Venäläiset, suomalaissyntyperäiset venäjän kieltä puhuvat ihmiset ja virolaiset maahanmuuttajat kohtasivat Suomessa syrjintää; Magdaleena Jaakkolan (1999) tutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet olivat toki inkerinsuomalaisia kohtaan huomattavan myönteiset.
Venäläiset olivat vihatuimpia kurdien, arabien ja somalaisten joukossa.
Jasinskaja-Lahti otaksui, etteivät kadulla suomalaiset tarkista solvaukseen ryhtyessään, onko venäjää puhuva maahanmuuttaja inkerinsuomalainen vai venäläinen!

Koulutoverit kiusaavat
Venäläiset ja virolaiset kohtasivat päiväkodeissa harvoin kiusaamista, mutta koulussa useammin. Koulu- ja opiskelutoverit syyllistyivät kiusaamiseen, myös jossakin määrin opettajat olivat syyllistyneet. Jasinskaja-Lahti oudoksui, ettei opettajien koulutukseen sisälly pakollista monikulttuurisuuden opetusta. Syrjintää kokeva maahanmuuttaja oli tutkimuksen perusteella nuori venäläinen, joka asuu Helsingin alueella, käy pienituloisessa työssä, osaa hyvin suomea, ja on asunut pitkään Suomessa. Tällä venäläisellä on vähän tekemisiä suomalaisten kanssa. Suomenkielen taito ei vähentänyt syrjintää, vaan nämä venäläiset havaitsivat solvaukset ja muut loukkaukset paremmin kuin muut maahanmuuttajat.

Poliisin puoleen ei käännytty
Vain todella pieni määrä (n. 10-20%) kääntyi poliisin puoleen jouduttuaan suoranaisen rasistisen rikoksen tai syrjivän kohtelun uhriksi. Poliisin ei luotettu. Mitä enemmän syrjintää, sitä enemmän ilmeni psykosomaattisia oireita; mitä enemmän syrjintää, sitä heikompi oli luottamus oman elämänsä hallintaan.
Dosentti Jasinskaja-Lahden mukaan tutkimukseen eivät edes vastanneet kaikkein syrjäytyneimmät.
Työttömien osuus aineistosta oli vain 27 %. Pääsääntöisesti venäläiset maahanmuuttajat (79 %) jaksoivat kuitenkin yhä toivoa, että menestys Suomessa riippuu heistä itsestään.
Ilman toivoa ei ole myöskään yrittämistä.

Juha Molari